Päijänteen kansallispuisto

Suomen toiseksi suurimman järven eteläosassa sijaitsee Päijänteen kansallispuisto. Kansallispuiston puhdas vesi, avarat suurjärvimaisemat, harjusaarten hiekkarannat ja jylhät kalliosaaret luovat upeat puitteet retkeilylle. Padasjoen, Asikkalan ja Sysmän alueilla sijaitsevaan kansallispuistoon kuuluu noin viisikymmentä rakentamatonta saarta ja luotoa sekä osia asutuista saarista. Alueen kunnissa on vierasvenesatamat palveluineen, ja kesäaikaan Kelventeen saareen pääsee reittiliikenteen kyydissä. Maitse puistoon voi tutustua Pulkkilanharjulla, Päijätsalossa ja Virmailassa.

Kelventeen saarella retkeilijää, veneilijää ja melojaa odottavat ihanat hiekkarannat, harjulehdot, suojaisina luonnonsatamina toimivat syvät suppalahdet sekä saaren läpi kulkeva 9 kilometrin pituinen retkeilyreitti. Kelventeelle ja suurimpaan osaan puiston muista saarista pääsee ainoastaan vesitse. Alueen kunnissa on vierassatamia palveluineen ja yrittäjät tarjoavat venetaksi-, risteily- ja reittiliikennepalveluja.

Puistoon voi tutustua myös vesille lähtemättä kauniin Pulkkilanharjun luontopoluilla ja Päijätsalon saaressa, jonka korkeimmalle laelle v. 1899 rakennetusta näkötornista avautuu upea maisema Tehinselälle. Päijänteen kansallispuisto on yksi Salpausselkä Geoparkin tärkeimmistä kohteista.

Rikas geologia
Puiston lukuisista saarista osa on pitkittäisharjujaksoihin kuuluvia hiekkarantaisia harjusaaria, jotka ovat syntyneet viimeisimmän jääkauden lopulla noin 11 500 vuotta sitten. Hinttolanselän ja Tehinselän välillä sijaitsee maisemallisesti erityisen merkittävä harjusaarten ketju. Yhdessä saarten välisten vedenalaisten harjuselänteiden kanssa se muodostaa edustavan, etelässä mantereelle ulottuvan jatkumon. Mahtavin harjusaarista on 8 km pitkä Kelvenne, joka on maamme suurimpia ja komeimpia harjusaaria.

Puiston kalliosaaret ovat tyypillisiä Päijänteen vuorimaalle, joka on jäännettä lähes kaksi miljardia vuotta sitten syntyneestä poimuvuoristosta. Kalliosaarten rannat poikkeavat paljon puiston harjumaisemasta. Esimerkiksi Haukkasalon kalliojyrkänteet kohoavat pystysuorina seinäminä useita kymmeniä metrejä Päijänteen pinnan yläpuolelle jatkuen paikoin pystysuorina kallioseinäminä myös vedenpinnan alapuolelle, jopa yli 10 metrin syvyyteen.

Harjuluonnon erikoisuudet
Kasvillisuuden erikoisuuksia ovat erityisesti Kelventeen harjun ylärinteiden ja lakiosien kuivat harjulehdot, joissa viihtyvät monet lehtojen lajit, kuten näsiä, metsäruusu ja metsälehmus. Kauniita kosteita lehtoja löytyy puolestaan Virmailansaaresta, jonne pääsee tietä pitkin. Puistossa esiintyy monilajinen suurten sisävesien, rantojen, vanhojen metsien sekä lehtojen linnusto. Täällä voit bongata vaikkapa komean kalasääsken. Pienet saaret ja luodot ovat arvokkaita pesintäalueita linnuille. Pesimärauhan turvaamiseksi osassa puiston saaria on maihinnousu- ja liikkumiskielto 15.4. - 31.7.

Turvaathan kulutus- ja häiriöherkän saaristoluonnon monimuotoisuuden säilymisen. Noudata puiston järjestyssääntöjä sekä luontoa ja kanssaretkeilijöitä kunnioittavaa retkietikettiä https://www.luontoon.fi/retkietiketti.