Päijänteen kansallispuisto | Kelvenne

Osoite: Kelvenne Padasjoki

Eteläisellä Päijänteellä, Padasjoella sijaitseva 8 kilometrin pituinen Kelvenne on Suomen suurimpia ja komeimpia harjusaaria. 1960-luvun huimista lomakeskussuunnitelmista huolimatta Kelvenne on säilynyt rakentamattomana saarena, joka on keskeinen osa vuonna 1993 perustettua Päijänteen kansallispuistoa. Saari on myös Salpausselkä Geoparkin merkittävimpiä kohteita.

Kelventeen saarella retkeilijää, veneilijää ja melojaa odottavat ihanat hiekkarannat, harjulehdot, suojaisina luonnonsatamina toimivat syvät suppalahdet sekä saaren läpi kulkeva 9 kilometrin pituinen, merkitty retkeilyreitti. Reitillä voi tutustua niin kauniisiin rantamaisemiin kuin saaren sisäosien metsämaastoihin. Ajoittain korkealla harjun päällä kulkeva reitti ulottuu saaren eteläpäästä pohjoispäähän, Kirkkosalmesta Likolahteen. Reitin varrella on useita tulentekopaikkoja ja telttailualueita. Hienoja hiekkarantoja on mm. Kirkkosalmessa, Hinttolanhiekalla, Kyyränlahdessa ja Isohiedalla.

Turvaathan kulutus- ja häiriöherkän saaristoluonnon monimuotoisuuden säilymisen. Noudata puiston järjestyssääntöjä sekä luontoa ja kanssaretkeilijöitä kunnioittavaa retkietikettiä https://www.luontoon.fi/retkietiketti.

Kelventeelle pääsee ainoastaan vesitse. Eteläisen Päijänteen kunnissa on vierassatamia palveluineen ja yrittäjät tarjoavat venetaksi-, risteily- ja reittiliikennepalveluja. Kelvenne on myös suosittu melontakohde, kajakkeja voi vuokrata esimerkiksi Padasjoelta. Kesällä 2020 saarelle pääsee Padasjoen Laivarannasta ja Pulkkilanharjun Karisalmesta m/s Jenni-Marian kyydissä (tarkistathan aikataulut http://kulkeevettenhalki.fi/).

Jääkauden jälkiä

Kelvenne syntyi noin 11 500 vuotta sitten viimeisimmän jääkauden loppuvaiheessa. Mannerjäätikön sulamisvesien kuljettamaa ja lajittelemaa soraa ja hiekkaa kerrostui jäätikön sisällä virranneen joen kohdalle jään reunan vetäytyessä hitaasti luoteeseen.

Saareen syntyneet useat syvät suppakuopat ovat muistoina valtavista jäälohkareista, jotka maahan hautautuneina sulivat vähitellen jättäen jälkeensä kartiomaisen kuopan, supan. Niistä osa on soistunut pieniksi rämeiksi. Saaren erikoisuuksia ovat harjun keskellä sijaitseva kirkasvetinen suppalampi, Kelvenneenlampi, sekä kauniita luonnonsatamia tarjoavat, vedenalaisista supista muodostuneet syvät ja suojaisat lahdet. Suppalahtien alusvesi pysyy viileänä kesähelteelläkin, koska matala kannas lahden suulla eristää syvemmän vesikerroksen ulappavedestä.

Kelvenne on osa maisemallisesti merkittävää peräkkäisten harjusaarten ketjua Hinttolanselän ja Tehinselän välillä. Saaret muodostavat niiden välisten vedenalaisten harjuselänteiden kanssa edustavan, mantereelle ulottuvan jatkumon. Kelvenne kohoaa korkeimmalta laeltaan jopa yli 50 m Päijänteen pinnasta.